Päivä muuttomiehenä — näin muuttopäivä syntyy.

06.45 — varikko

Päivä alkaa kahvilla ja kuormakirjalla. Tänään kaksi keikkaa: aamulla kaksio Kalliosta Lauttasaareen, iltapäivällä noutokeikka ja pieni seniorimuutto palvelutaloon. Autoon lastataan muuttopeitteet, liinat, nokkakärryt ja kelmurulla — se on koko työkalupakki, ja jokainen niistä tulee päivän aikana käyttöön.

08.00 — ensimmäinen keikka

Kallion kaksio, kolmas kerros, hissi juuri ja juuri laatikon kokoinen. Asiakas on pakannut hyvin — suljetut laatikot lastataan minuuteissa, ja me hoidamme loput: sohva kelmuun, kirjahylly peitteisiin, patja liinalla portaita alas. Työkaverin kanssa on puhumaton työnjako: toinen katsoo kulmat, toinen askeleet.

Tässä työssä oppii nopeasti, ettei kyse ole voimasta vaan tekniikasta. Painava nostetaan jaloilla, ei selällä; ahdas rappukäytävä käydään läpi silmillä ennen kuin mitään nostetaan; ja parhaat muuttomiehet kävelevät hitaasti — kiire on ainoa asia, joka rikkoo tavaraa.

11.30 — purku ja se paras hetki

Lauttasaaressa kannamme laatikot huoneisiin, joiden nimet lukevat kyljissä. Sänky kootaan ensimmäisenä — se on talon tapa, koska ensimmäinen yö uudessa kodissa ratkaisee, tuntuuko muutto onnistuneelta. Asiakas tarjoaa kahvit keittiön ainoista esille kaivetuista mukeista. Se on tämän työn paras hetki: ihminen seisoo uuden elämänsä keskellä ja hymyilee.

13.00 — noutokeikka

Iltapäivän ensimmäinen ajo on noutokuljetus: litteitä paketteja tavaratalosta asiakkaan olohuoneeseen. Nämä ovat päivän kevyimmät tunnit — ellei tilauksessa ole sitä yhtä 2,4-metristä vaatekaappia, joka ei mahdu mihinkään hissiin. Tänään on. Portaat, taas. Askelmittari näyttää lounaan jälkeen lukemia, joista kuntosalilla maksettaisiin.

15.00 — hiljaisin ja tärkein keikka

Päivän päättää pieni seniorimuutto: yhden huoneen verran rakkaimpia tavaroita palvelutaloon. Näissä muutoissa mitataan eri asioita kuin sekuntikellolla — kärsivällisyyttä ja sitä, että muuttaja saa itse päättää, mihin valokuvat ripustetaan. Kannamme nojatuolin ikkunan viereen, koska siitä näkee pihalle. Sillä paikalla on väliä.

17.15 — varikko, toiseen kertaan

Peitteet viikataan, auto tankataan, huomisen kuormakirja vilkaistaan. Kroppa tietää tehneensä töitä, mutta tässä ammatissa on yksi harvinainen ylellisyys: kun ovi menee lukkoon, työ on oikeasti valmis. Kaksi perhettä nukkuu tänään uudessa kodissa, ja me olimme se väliin jäävä osa — se, joka kantoi.